Administrator
I'm crawlin' through the dark night, waiting for my sunshine
Mircea
|
Post by Mircea on Nov 26, 2021 16:38:55 GMT 2
Catherinen päiväkirja
Täältä löydät Catherine Wallowbladin päiväkirjamerkinnät, jotka koskevat niin tallin elämää kuin sen ulkopuolisiakin tapahtumia.
Mukana tarinoissa:
Kaikki tarinat, joissa Catherine on merkittävästi mukana, löytyvät tagilla [HASH]catherine
|
|
Administrator
I'm crawlin' through the dark night, waiting for my sunshine
Mircea
|
Post by Mircea on Jan 6, 2022 20:45:59 GMT 2
06.01.2022 [HASH]catherine Kotiinpaluu
Catherine työnsi tallin oven raolleen ja pujahti nopeasti sisään raosta. Taakse jäävän pirteän pakkasilman sijaan kasvoille leyhähti lämmintä ilmaa, sekä hevosten ja heinän tuoksua. Cat veti oven perässään kiinni ja kääntyi kannoillaan kohtaamaan tallikäytävän. Hänen sydämensä oli hypätä kurkkuun säikähdyksestä, kun hän huomasi tumman möhkäleen satulahuoneen oven pielessä. Tytön aivoilla meni useampi sekunti tajuta, että tumma möhkäle oli vain Shadow, yksi Arrowhillin koirista, joka loikoi käytävän seinää vasten tuijottaen Catherinea valppaasti ruskeilla silmillään. "No hei söpöläinen", Cat supatti lähestyen koiraa, joka heilutti laiskasti häntäänsä tunnistaessaan tytön. Catherine vilkuili ympärilleen. Shadowia näkyi tallilla harvemmin kuin muita koiria. Ainoa tapa saada se tulemaan tallille, varsinkin sisään saakka, oli saada se seuraamaan Aryaa tämän tullessa tallille. Shadow piti Aryasta kaikista eniten tallin ihmisistä (mikä Catin mielestä oli hivenen outoa, ottaen huomioon, ettei Arya ollut varsinaisesti kovin lämmin ihminen), eikä yleensä vaivautunut tallille muuten kuin tytön seurassa. Aryaa Cat nyt etsikin, sillä tämä oli varmasti lähellä, jos Shadow loikoili käytävällä.
Cat kumartui rapsuttelemaan koiraa, ja samalla hetkellä satulahuoneen ovi narahti auki ja Arya ilmaantui käytävälle. Sekunnin ajan, Catin vilkaistessa ylös, Aryan silmissä oli juuri se outo, kylmä katse, joka sai hänet näyttämään joskus jopa pelottavalta. Katse katosi kuitenkin saman tien, ja sen korvasi lämmin hymy. "Hei Cat! Olet palannut", Arya sanoi. "Moi, Arya", Catin kasvoille levisi lämmin hymy, ja hän ojentautui suoraksi. Catherine oli juuri palannut Ruotsista edellisenä iltana. Hän oli matkustanut vanhempiensa kanssa isovanhempiensa luokse viettämään joulua ja uutta vuotta. Catilla oli ollut jo ikävä Arrowhilliä kaikkine ihmisineen ja hevosineen – erityisen ikävä hänellä oli tietenkin Banjoa, omaa ruunaansa, joka oli jäänyt Arrowhillin henkilökunnan vastuulle koko joulun ajaksi. "Miten Banjo on voinut?" hän kysyikin heti, hetken kuitenkin takellellen sanojen kanssa. Ruotsi jäi herkästi päälle, ja vaihdos englantiin oli hiukan kömpelö aina pidemmän ajan jälkeen. "Hyvin, totta kai. Äiti on liikuttanut sitä suurimman osan ajasta, mutta Ashley käytti sen juuri eilen maastossa", Arya kertoi sulkien satulahuoneen oven perässään. "Se on tarhassa, kuten varmaan arvasitkin", tyttö lisäsi hymyillen. "Menen heti moikkaamaan sitä", Catherine sanoi ja kiiruhti jo samalla viemään kassinsa taukohuoneeseen. Hänen tullessaan takaisin, Arya oli jo kadonnut jonnekin.
Catherine palasi jälleen pakkaseen. Maassa ei ollut hirveästi lunta, varsinkaan koto-Ruotsin maisemiin verrattuna, mutta ulkona oli ihan mukava pakkanen. Cat veti pipon paremmin korvilleen ja harppoi pihan ohitse kohti tarhoja. Hän näki jo kaukaa Banjon rohmuamassa heinää suuhunsa. Ruuna kuitenkin kohotti päänsä kuullessaan tytön askelten narskuvan lähemmäs, ja tuijotti hetken Catia. Sitten se jätti heinät sikseen ja lähti ravaamaan portille, johon Cat nojautui hymyillen. "Hei rakas! Minulla on ollut kamala ikävä sinua", Cat virnisti ja kietoi kätensä pohjoisruotsinhevosen kaulaan. Ruuna hörisi pehmeästi ja puhalsi lämmintä ilmaa Catin kasvoille tämän päästäessä irti. Catin heleä nauru kantautui pakkasilmassa kauas. Tyttö kaivoi taskustaan makupalan ja ojensi sen hevoselle, joka nappasi sen suuhunsa ja pärskähti iloiseen sävyyn. Saatuaan tarpeeksi rapsutuksista hetken kuluttua, Banjo lähti löntystelemään takaisin kohti makoisia heiniään. Cat jäi tuijottamaan ruunikkoaan hymyillen itsekseen. Oli kiva olla taas kotona.
|
|